Tontti järveltä päin kuvattuna.
Rakentamisesta Tasapainoilusta elämässä

Pikkusälää ja isompia päätöksiä – vähän kuin koko elämäni

3.10.2020

Kirpputorilta tekee aina löytöjä

Piipahdin jälleen kirpputorilla Klaffissa&Piirongissa lähellä Ideaparkkia. Löysin sieltä hienon kahvirasian mökin keittötasolle ja Hackmanin kolmen litran kattilan.

Ideaparkista matkaan tarttui tarjouksesta Fiskarsin salaattiottimet vitosella, samoin Fiskarsin juustohöylä. Prismasta ostin vanhempien varastosta löytyneeseen löylyastiaan sopivan puukauhan.

Tein löytöjä Ideaparkista ja kirpputorilta.
Keittiö ja kengät olivat tällä kertaa mielessä.

Din Skossa oli jonkinmoinen loppuunmyynti, josta ostin parillakympillä saappaat ja kympillä mahtavat beiget mökkikengät. Ja kun tuohon puuhun olen ihastunut, ostin myös puisen kenkälusikan ja puisen kenkäharjan. Kelpaa niitä sitten käyttää kumisaappaiden kanssa..!? Ainakin ne ilahduttavat minun silmiäni. Kaikenlaista sälää siis, mutta tarpeellista.

Minulla on tapana piipahtaa kirpputorilla mennen ja tullen, koska hyödyllisten löytöjen tekemisestä tulee hyvä mieli. Mökille ”löytöjä” tarvitaan paljon, ja hankin niitä mieluummin vähitellen kun kaikki yhdellä kertaa. Ja kirpparilta kaikkia ei oikein voisikaan löytää kerralla.

Isompia päätöksiä raha-asioissa

Otin pankkilainan Osuuspankista. Ensimmäinen isompi menoerä oli Ollikaisen hirsirakenteen ennakkomaksu. Olen alkanut pitää tarkkaa budjettia excelissä, jotta talous pysyy hallinnassa. Jos yllätyksiä tulisi, se tarkoittaisi rakentamisaikataulun venymistä ja isompaa oman työn osuutta. Olen kuitenkin luottavainen, että projekti sujuu hyvin.

Tässä projektissa pikkujutut ja isommat asiat soljuvat sulassa sovussa. Näinhän se on elämässänikin – on miljoona asiaa, mitkä ovat mielessä yhtä aikaa, ja niistä pitää valita ne olennaisimmat, jotta arki toimii. Joskus isot asiat ovat pieniä ja pienet asiat ovat isoja – riippuu vähän mielialasta ja vireystilastakin. Pitää tehdä kompromisseja. Pitää päättää, mille antaa aikaansa. Pitää kuunnella itseään, jotta jaksaa kuunnella muita. Tulee mieleen se ihana Eeva Kilven runo:

Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun.

Ehkä tämä teksti tulee vielä mökin seinälle. Pidetään huolta itsestämme, niin jaksamme olla kivoja myös muille.

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *